Lamppu

Muistattekohan työhuonettamme? Minä muistan. Se oli toisin sanoen muutaman kuution romukasa, jossa oli tukena seinät ja ovet. Olen vihdoin saanut sen ikuisesti epäonnistuneen työhuoneviritelmän tyhjäksi! Työhuoneesta piti tyhjennyksen jälkeen tulla ruokasali, mutta ei pöytä olisi mahtunut siihen riittävän hyvin. Siispä siitä tuli vierashuone. Laitan kuvia huoneesta, kunhan saadaan se ihan oikeasti kuntoon.

Vierashuoneeseen tuunasin lampun. Ostin kipputorilta ruman 90-lukuisen kulahtaneen ja pölyttyneen lampun hintaan 2e.

Maalasin puuosan mustalla mattaspraylla. Kirppikseltä ostin uuden Pentikin varjostimen, 2e. Lampulle tuli siis hintaa 4e + huiskaus spray-maalia.

Ihanan Miina Äkkijyrkän Kevätjuhla-kankaan olemme saaneet Tavallisen Pojan kanssa yhteiseksi valmistumislahjaksi. Hieno! Meiltä puuttuu vielä ne oikeat lehmät, mutta jospa tuo seinällä lohduttaisi edes hieman....

Kesäillan Valssi

Uudessa työssäni olen huomattavasti aiempaa enemmän päätteen ääressä. Siitä syystä tein kevyen periaatepäätöksen, että pyrin vähentämään kotona surffailua. Työkoneella ei ole kuitenkaan kuvien latausohjelmaa, joten blogi on joutunut tästä hieman sijaiskärsijäksi. Mutta eiköhän tässä taas syksyn myötä päästä kunnolliseen päivitysvauhtiin!

Meidän piha on idyllinen ja kaunis. Omasta mielestämme ja se riittää. On se kyllä joidenkin muidenkin mielestä aika kaunis:) Kun ilta-aurinko paistaa, kaikki vielä värittyy jotenkin tavallista idyllisemmäksi:

Säilytystilaa Pakaaseissa

Raivasin tuossa kesäaittaa kesäkuntoon. Talvella se on toiminut romuvarastona pääasiassa. Tavallisen Vaarin matkalaukut olivat kulkeutuneet meille ja aittaan, siirsin ne vihdoin esille olohuoneeseen. Loistavia säilytyspaikkoja lasten piirustuksille ja julisteille, jotka odottavat seinälle laittoa! Toinen matkalaukuista ainakin on muuten 40-50-luvun taitteessa ollut Tavallisen Vaarin matkalaukkuna Englannin matkalla!

Pari uutta lukijaa näyttäisi tulleen, tervetuloa! Mukaan kommentoimaan vaan aktiivisesti, niin ei mene meikäläisen yksinpuheluksi tämä!

Navettakirppis Tulee Taas!

Näyttämöllä kirppistellään jälleen elokuussa! Navetta on täynnä uudempaa ja wanhempaa, retroa ja modernia. Myyjiä on tällä hetkellä ilmoittautunut 10:stä kotitaloudesta (ja lisää paikkoja on vielä jäljellä), joten pengottavaa löytyy. Pihassa on myös tarjolla muurinpohjalettuja ja muuta hyvää -lapset saavat taputella lampaita, kanoja, kissaa ja koiraa.

Laittakaa ylös kalenteriin ja ajelkaa Näyttämölle! Kouvolasta 40km etelään, Helsingistä 90km, Lahdesta 80km, Kotkasta 50km. Eli olemme siis oikeastaan kaiken elämän keskipisteessä! :D

NAVETTAKIRPPIS

13.-14.8.2011

La-Su klo 10-14

Facebookissa on vielä tarkempaa tietoa sekä ajo-ohjeet: täällä!

Synttärijuhlintaa

Suklaa-Prinssi ja Prinsessa Ruusunmarja ovat molemmat syntyneet kesällä. Pidimme tänäkin vuonna yhteiset kaverisynttärit. Keli suosi: aurinko paistoi ja oli helteistä. Juhlimme pihalla -Tavallisen Poika ja lapset olivat työpäiväni aikana koristelleet yhdessä pihaan juhla-alueen. Olin enemmän kuin tyytyväinen lystikkääseen ja toimivaan lopputulokseen! Hauskin idea oli lasten uimalelueläimet roikkumassa puista (Susi tosin tappoi yhden krokotiilin juhlien jälkeen...).

Ruusun Aika

Kävin tänään Loviisan Laivarannassa kirppiksellä. Siellä oli myynnissä jonkun käsityöläisen tekemiä koruja. Ostin yhden. Viehätyin jotenkin sormuksen koosta ja silti kevyestä painosta sekä mukavasta tunnusta sormessa. Kaunis sormus.

Tervetuloa!

Hankin täksi kesäksi portin pieleen kesäkukat. Koukkutelineet oli paikalla valmiina talven lyhtyjä varten. Nämä kukat ovat osoittautuneet kestäviksi kokelaiksi: ei mene miksikään sateessa (missä ihmeen sateessa?) ja toipuu kuivuttuaankin nopeasti, kun saa taas vettä. Sopivat hyvin portin pieleen, kun eivät vaadi mitään erityisiä nyppimisiä ja hyppimisiä. Laitoin emaliämpärin sisään muoviruukun, jossa on reiät. Ylimääräinen vesi valuu ämpärin pohjalle, mutta ei pois ja on siellä "pahan päivän varalla" käytettävissä.

Hieman minua hämmentää tuon ämpärin väri...keltainen on kautta aikojen ollut inhokkivärini! Mutta tämä on taas sitä. Keski-ikäistymistä.

Suomen Turussa, Luostarinmäellä

Aloitin uudet työt heinäkuun alussa. Vauhtia ja uutta asiaa on piisannut aivosolujen täydeltä, enkä ole ehtinyt kovasti blogiin päivittelemään päivittelyä. Työt ovat alkaneet kivasti ja olen innoissani.  Kesätouhuja ja ohjelmaa on muutenkin ollut riittävästi, joten koneella on vierähtänyt senkin vuoksi hieman vähemmän aikaa.

Viime viikonloppuna kävimme Suomen Turussa sukuloimassa. Kaunis on Turku kesällä. Piipahdimme Turun Luostarinmäen Käsityöläismuseossa, joka oli todella kiinnostava paikka. Suosittelen vierailua siellä ehdottomasti, jos olet kiinnostunut vanhoista rakennuksista ja historiasta. Itse olisin voinut käyttää museoalueella aikaa tuntikaupalla. Ikävä kyllä minulla ei ollut omaa kameraani käytössä, mutta tässä hieman kuvia lainapokkarista:

Arvonta Suoritettu

Kesäiseen arvontaan osallistui 46 palkintojen havittelijaa 78:lla arvalla. Arvonta suoritettiin netistä löytyvällä arvontageneraattorilla. Arpaonni suosi tänään pieniä numeroita.

Onnimuxun lahjoittaman kännykkäpussukan voittaa:

SUDE

Ja Näyttämön Kesäyllätyksen saa:

KATINKA

Onnea Voittajille! Ilmoitattehan minulle sähköpostissa osoitteenne ( leena.p.heiskanen (ät) gmail.com)

Kiitos kaikille osallistujille! Arvontaa on tiedossa vielä loppukesästä -pysykää linjoilla, kommentoikaa ja nauttikaa!

Vielä on Arvontaa Jäljellä!

Heinäkuun seitsemänteen päivään asti on aikaa osallistua arvontaan! Alla olevasta linkistä:

Kesätuolit

Puutarha olisi idyllisimmillään, jos siellä olisi mukavia lekottelupaikkoja patjoineen ja mattoineen sekä upeita kuultavan valkoisia kalusteita puiden siimeksessä. Käytännössä Suomen kesä ei kuitenkaan tue ihan tällaista puutarhaidylliä....Matot ja patjat vettyvät ukkosissa ja puukalusteet menettävät maalinsa viimeistään seuraavana talvena...

Meillä ei ole ollut kunnon puutarhakalusteita. Ei olla raaskittu ostaa, koska kuitenkin ne jäisivät huoltamatta ja menisivät piloille liian nopeasti. En myöskään erityisesti arvosta sademetsistä kuskatusta puutavarasta valmistettuja kalusteita eettisistä syistä. Siispä olen pitkään jo pohdiskellut, mistä saisin tuoleja puutarhaan aivan kammottavien muovisten tilalle, jotka edellinen asukas meidän iloksemme jätti.

Äskettäin sitten löysin parin kahvipaketin hinnalla tukevat Askon puutuolit, joista oli mennyt alkuperäinen istuinosa rikki.

Tuoleissa oli hieman pronssiin vivahtava kultamaali, johon en järin ihastunut. Ajattelin ensin maalata tuolit uusiksi, mutta sitten päätin kuitenkin jättää maalaamatta, koska tämä vanha maalipinta oli hyvä. Kulukoot tuo nyt ensin ja uusin sitten vasta sen jälkeen maalit punaiseksi tai siniseksi. 

 

Istuimeksi lisäsin kahden kuormaliinan suikaleet ruuveilla kiinnitettynä. Nyt saa kastua ja jäädä sateeseen, liina kuivuu hetkessä, eikä mikään jää kosteana homehtumaan. Ja näitä tuoleja ei tarvitse ainakaan hinnan takia säästellä ja sääliä! Esteettisessä mielessä eivät ehkä kauneimmat, mutta yllättävän hyvät kyllä istua -ajaa asiansa ainakin paremmin kuin takapuoleen kiinni liimautuvat muovituolit!