I am Featured!

Minun hameeni tuli esitellyksi ihan Amerikassa asti! Olen iloinen, tai siis HAPPY HAPPY HAPPY!Blogin nimikin on kirjoitettu melkein oikein:D

Ja kurkkaamaan pääset siis tuota yllä olevaa kuvaa painamalla. Hameen olet kyllä nähnytkin jo täällä blogissa.

Yhdessä Osassa

Vietämme jo toista päivää Prinsessa Ruusunmarjan kuumeista sairaslomaa kotona. Meillä on ollut sellainen onnellinen tilanne, että kumpikaan lapsista ei ole koskaan sairastanut vakavammin. Perustaudeistakin on kärsitty varsin vähän. Joten meikäläinen nykyisin oikeastaan vaan hyppii riemusta, kun lapsi sairastuu: saan jäädä luvallisesti kotiin töistä ja lapsen vauhtikin on sopivasti hitaampi kuin normaalisti! Kuinka paljon ihminen voikaan rakastaa lököttelyä ja laiskottelua?!

Kotipäivien puitteissa on mukavaa kulkea kotosalla yöpuvussa tai muussa kulahtaneessa ja virttyneen mukavassa vaatekerrassa. Olen aina inhonnut farkkuja ja muita puristavia vaatteita -kannatan suomalaista tuulihousukulttuuria, vaikka se ehkä esteettisesti ei kaikkein kauneinta olisikaan! Kasarimuoti on mielestäni ihanaa roikkuvine vaatteineen ja pehmoisine materiaaleineen, sellainen muoti on tehty ihmistä varten, eikä toisinpäin. Jostain blogista (ikävä kyllä en muista mistä) bongasin eilen aivan ihanan linkin maailman mukavimpaan vaatteeseen:

Vähänkö haluan tuollaisen! Kyseessä on norjalainen firma OnePiece, jolla on toki tyylinsä mukaiset hinnatkin, joten ehkä joudun odottamaan het-ken ennen omaa hankintaani...

Eilen sain vihdoin kutsun Pinterestiin, jota itse sivustolta olen odottanut jo puolisen vuotta (en suosittele tuota keinoa). Sain kutsun nyt Annalta Annan aarteiden blogista ja minulla on siis nyt oma Pinterest! Kyseessä on avoin thumbnail-sivusto, johon kerätään linkillisiä kuvia netistä. Pääsen siis vihdoin luopumaan sekavista ideakuvakansioistani, joiden alkuperäislähteistä on ollut aina vaikea pitää huolta! Blogini kuviennappauskeskustelu taannoin sivuaa tätäkin aihetta ja olen varma, että kaikkien moraalikäsitykseen ei Pinterestin mukainen toiminta mahdu. Kuviahan lainataan sielläkin ilman alkuperäislähteen lupaa. Itse kuitenkin tykkään tästä ideasta ja teen sitä (kuten miljoonat muutkin käyttäjät) siihen asti, kunnes joudun homman kanssa vaikeuksiin, jos nyt ikinä joudun.

Olen vasta aloitellut thumbnail-kansiotani, mutta käykääpä kurkkaamassa täältä tähän mennessä keräämiäni ideakuvia. Siellä on myös yllä mainitun haalarifirman kuvia ja linkki heidän mainioille sivuilleen! Jos joku on kiinnostunut perustamaan oman Pinterest-kansion, ilmoita sähköpostiosoite kommentteihin, niin laitan kutsun tulemaan. Ilman kutsua ohjelmaa ei siis pysty käyttämään.

Paha Kakku

Kun oikein tarkasti teki lapsena, pystyi välttämään usein Pahat Kakut. Koputtelemalla ja noitumalla riittävästi. Ennen kaikkea muistamalla, ettei Hyvä Kakku ole itsestäänselvyys.

Olen leiponut viime aikoina oikein onnistuneita otoksia ja ilmeisesti ylpistynyt. Seuraan Master Chefiä ja kuvittelen pystyväni mihin vain nerokkaisiin makuyhdistelmiin ilman ohjeita. Jos ei ylpeys käy lankeemuksen edellä, niin ainakin ihan äärettömän pahan kakun edellä se näyttäisi käyvän!

Jääkaapissa oli viime viikon täytekakkuprojektista jäänyttä voikreemiä. Koska nuukana ihmisenä en tietenkään voinut heittää sitä roskikseen, ajattelin tehdä siitä murotaikinan. Jauhoja vaan mukaan ja eikös se ole siinä? Käytin vielä Durum-jauhoja, kun jostain syystä kuvittelin niiden sopivan tähän kokonaisuuteen hyvin. Ei sopinut, eikä muuten sopinut voikreemin tomusokerikaan.

Levittelin taikinan piirakkavuokaan ja laitoin päälle pakasteesta löytyneitä bataattilohkoja. Ai miksikö? No, koska toinen vaihtoehto olisi ollut hirvenliha ja kuvittelin hetken aidosti, että bataatti sopisi tällaisen makean pohjan päälle. Käytetäänhän porkkanaakin kakkuihin! Bataatti EI ole porkkana, muistelisin nyt jälkeenpäin, vaikka saman värinen onkin.

Kesken paiston maistelin hieman bataattia ja totesin sen olevan kuivaa. Sotkin päälle appelsiinituorejuustoa ja kermaa kostukkeeksi. Vielä tässäkin vaiheessa kuvittelin, että ottaessani piirakan uunista ja maistaessani sitä, valtaisat hurraa-huudot kaikuvat keittössämme ja minut palkitaan kaiken maailman reseptikilpailuissa Vuoden Parhaasta Neronleimauksesta.

Totuus oli vähän mauttomampi: Neronleimaus sai aikaan MAAILMAN KAMALIMMAN KAKUN! 

Kaiken huipuksi Tavallinen Poika oli laittanut tämän kakun tarjolle aamupalaksi Koti-ihme-anopille, jonka kuva minun kotitaloustaidoistani on jo muutenkin riittävän rehellinen. Eipä ainakaan tarvinnut järkyttää sitä kuvaa äkillisesti parempaan suuntaan!

En muuten koskaan ennen ole leiponut kanoille piirakkaa. Nyt saavat ja luultavasti arvostavat.

Värikollaasi #028

Pitkästä aikaa innostuin tekemään värikollaasia, kun tämän viikkoisessa sattui olemaan lempivärini:

Tässä siis lopputuotokseni. Kotikutoinen Kevät. Täällä maalla tuo punainen on vuosien saatossa vähän jo haalistunut...

KevätPöllöjä

Kelloja siirrettiin ja kyllä huomaa. Kuulun juuri siihen väestöryhmään, joka saa tunnin siirtämisestä kaiken maailman sydämen tykytyksiä ja jalan väpätyksiä. Keräilen sisäistä kelloani seuraavat kolme viikkoa. Tai kuukautta.

Mutta keväältä tuntuu! Pursuan energiaa ja tänään oli pakko ostaa ensimmäisen kerran jätskiä räntäsateessa nuoltavaksi! Suosikkiani valkosuklaa-salmiakkia tietysti.

Prinsessa Ruusunmarja ompeli kaverinsa kanssa huhuilijoita kevätöihin. Melkoisen hienoja mielestäni 6- ja 8-vuotiaan tuotoksiksi! Ihan omin päin tytöt touhuilivat. Minä vain sponssasin kankaan, joka muuten on IKEAn parin euron fleece-vilteistä (olen ostanut ne nimenomaan ompelukäyttöön, metrihinta kankaalla jää aika halvaksi).

Jos innostaa kurkkia vähän isompien käsityöläisten töitä, niin muistakaa sunnuntaihin asti käynnissä oleva MaMa-haaste, löytyy alla olevaa kuvaa klikkaamalla!

Ruusuja, Lamppu ja Munia

Oli aika jolloin en sietänyt ruusukuvioita. Oli aika jolloin en sietänyt vaaleanpunaista. Onneksi naisella on oikeus vaihtaa mielipidettä milloin huvittaa.

Legendaarinen hevosliina sai väistyä keittiöstä pesuun ja tilalle tuli toinen Viron liinalöytö. Aika hurja tämäkin! Vaihdoimme myös keltaisen retrolampun toistaiseksi pois pöydän päältä, tilalle tuli mummolasta löytynyt vihreä lamppu. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tuo jotain designia? Saattaa olla, koska mummolassa oli samassa tilassa myös Liisa Johannes-Papen valaisin.

Prinsessa Ruusunmarja maalasi tänään munia. Ja itsensä. Ja pikkuveljensä. Ja kylpyhuoneen (edellisellä kerralla maalatessa kissa nostettiin uudestaan ja uudestaan märälle taideteokselle ja annettiin sitten tassutella pinkein käpälin pitkin keittiön lattiaa....). Munista tuli varsin komeita!

Onpa arvontaan tullut jo paljon osallistujia! Ja muutama uusi lukijakin, tervetuloa tasapuolisesti kaikille! Blogissa on ollut vilkas viikonloppu.

Slaavilainen Hevonen

Tykkään kovasti perinteisistä slaavilaisista kuvituksista ja tavasta käyttää värejä sekä hyödyntää luonnon kukka- ja kasvikuvioita. Lapsuudenkodissani oli aina keittiön hyllyssä 80-luvun alun Neuvostoliiton tuliainen, musta puuhevonen. Oli aikoja jolloin en tuota hevosta kyllä osannut yhtään arvostaa, mutta nyt se seisoo komeasti makuuhuoneeni lipaston päällä. Kaunis on, vai mitä?

Blogiarvonta 26.3.-9.4.

Lupasin järjestää blogissani arvonnan sitten kun olen saanut palkinnon käsiini ja postitusvalmiiksi (etten sitten jäisi enää vetkuilemaan näiden asioiden kanssa). Ja nyt minulla on ihana palkinto lukijoille tavoiteltavaksi! Palkinnon lahjoitti Porvoolainen tekstiilialan yritys Kierti. Suuri kiitos sinne siis!

Kierti on tarjonnut kestäviä vaihtoehtoja kodin arkeen vuodesta 2008. Perusajatuksena on, että tuotteet ovat pestäviä ja uudelleen käytettäviä kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Tuotteen pitkä käyttöikä on aina kestävän kehityksen kannalta järkevää. Kiertin tuotteissa käytetään etupäässä ekologisia materiaaleja, kuten bambua, hamppua, luomupuuvillaa, ja pellavaa. Painokuviot suunnitellaan ja painetaan Suomessa, samoin ompelu tapahtuu Suomessa. Vuodesta 2009 Kiertillä on ollut käytössää avainlipputunnus merkkinä kotimaisesta tuotannosta!

Kiertillä on myymälä Linnankoskenkadulla Porvoossa ja lisäksi verkkokauppa. Verkkokauppaan ja Kiertin sivuille pääset klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

Ja nyt siis arvontaan! Arvonnan palkintona on yksi Kiertin siivoussetti: Bambuinen lattiapyyhin ja Hamppuinen tiskirätti kauniilla painokuvioilla. Lisää tietoa tuotteista kuvaa klikkaamalla (huom! palkintotiskirätti on sininen, eikä vihreäm kuten kuvassa!):

Ihanan palkinnon arvontaan voit osallistua seuraavalla tavalla:

Kommentoimalla tähän postaukseen (jätä yhteystietosi, jos niitä ei löydy profiilistasi). Vastaa seuraavaan kysymykseen: Mikä postaus 37 Tuntia Vuorokaudessa Blogin lyhyessä historiassa on ollut sinulle mieluisin ja miksi? Kommentteja, joissa ei vastata kyseiseen kysymykseen, ei huomioida arvonnassa.

Lisälapun arvontaan voit saada linkittämällä tämän arvonnan oman blogisi sivupalkkiin alla olevalla napilla (huom! nappeja kahta eri kokoa). Ilmoita kommenttisi yhteydessä tässä tapauksessa, että olet kahdella lapulla mukana! Käyn mielelläni tarkistamassa linkit -jotta miltä näyttää- toivon siis, ettei kukaan jekuta minua "muka linkittämällä".

Käsilaukkufetissi

Minulla on melkoisen paljon laukkuja. Käsilaukkuja ja vähän isompia laukkuja. Nainenhan tarvitsee laukkuja, joten sinänsä ihan järkevää. Mutta minut tuntien: älytöntä. Olen nimittäin tässä asiassa kuin mies ja kannan kaikki tavarani (kännykkä ja lompakko -mitä muuta muka tarvitsee?) kädessä tai takin taskussa. En yksinkertaisesti osaa tai muista käyttää laukkuja. Jos käytän laukkua, siihen kerääntyy niin ihmeellistä tavaraa, että siitä tulee hetkessä painava kuin synti ja sen jälkeen laukusta ei enää löydä mitään.

Mutta jonain kauniina päivänä kävelen ehkä sirosti vastaasi käsilaukun kanssa. Siksi keräilen niitä  jo nyt. Alla tämän päivän vintagelöytöni kirpputorilta hintaan 1e/kpl, ruskea on aivan priimakuntoinen ja sininenkin kohtuusiisti. Alimmaisena  on mummolan jäämistöistä löytynyt tätini vanha pikkulaukku, joka päätyi minun suojaaviin käsiini ja roikkuu nyt sisustuselementtinä vaatehuoneen ovessa.

Tarinoiden Jäljillä

Kävin tänään vähän ajelemassa tarinoiden jäljillä ja tutkailemassa kameran kanssa ympäristöä. Kylmä tuuli, harmaa keli. Postasin toiseen blogiini kuvia Vanhasta Kartonkitehtaasta.

Hevoset Karkaa

Ja tuloksena on rintakoru/laukkukoru (karkulaiset voi sitoa rusetilla kiinni):

Tytön Kultainen Kakku

Jopas tuli tiheään kakun tekoa! Tein tänään nimittäin 14-vuotiaalle tytölle synttärikakun. Halusin testata sokerimassalle kultasprayta ja ihan hyvinhän tuo toimi (tein samalla tahattomasti kitsch-hevosliinastani myös kullalla koristellun...istuu kuin kivi!). Koristeet tein sokerimassasta, jonka värjäsin ihan kaupan tavallisella elintarvikevärilitkulla. "Lehdet" ovat pursotettua valkosuklaata.

KKK=Kissankakkakysymys!

Kevät on koirankakkojen ja kissanpissan hajun aikaa. Jep. Mutta ei kai nyt sentäs sisällä?:/

Kuulkaas pidemmän kissakokemuksen omaavat ihmiset, auttakaa kokematonta ihmistä kissankakan hajuisessa mäessä:

Terroristi oppi aika hyvin ja nopeasti sisäsiistiksi, vaikka olikin vieroitettu liian aikaisin. Ja on käynyt siis pennusta asti hiekkalaatikolla lukuun ottamatta ihan ensimmäisiä päiviä, jolloin etsi piilopaikan kakkapaikakseen. Olen vähän yritellyt erilaisia kissanhiekkamateriaaleja testata ja kissa ei ole reagoinut vaihdoksiin, vaan on mukisematta käynyt laatikossa nyt aina varhaispäivien jälkeen.

Nyt kissa on kuitenkin pari viikkoa kakannut joitain kakkoja hiekkalaatikkoon ja sitten taas joitain muualle huoneeseen (mihin sattuu paljaalle lattialle, ei samaan paikkaan). Mikä ihme voi olla vikana? Miten saan tuon laatikon ulkopuolelle kakkaamisen loppumaan? Laatikko on puhdas, joten siitä sen ei pitäisi olla kiinni. Ja vanhat kakat olen jyty-Cifillä desinfioinut huoneesta, joten entisiä jälkiäkään ei pitäisi olla.

Kakka-Terrorismin kannattaja

Kissanpäiviä

Edellisessä postauksessani esittelinkin juuri Terroristin vessan, joten ajattelin jatkaa samaisesta olennosta vielä tässä. Terroristi on rauhoittunut meidän kaikkien -myös hänen itsensä- onneksi viimeisestä postauksesta, jossa kerroin kissasta. Kaikista älyttömimmät neronleimaukset ovat kadonneet, mutta on tuossa vauhtia ihan tarpeeksi vieläkin! Vauhdin jälkeen pitää nukkua ja se hoidetaan nykyisin ilmalämpöpumpun sisäyksikön päällä:

Lämpimät kupariputket ovat siis ehdottoman jees juttu, mutta löytyy noita muitakin testaamisen arvoisia paikkoja! Kuten leipälaatikko....

 

...lasten legokasa...

....muovipussi....

...lattian suojapaperi....

....urheilukassi....

....lavuaari...

...eikä yhtäkään kuvista ollut lavastettu! Tuntuu kuin nuori herra vain yksinkertaisesti ehtisi joka paikkaan ja mitä oudompi ja ahtaampi paikka on, sitä komeammat unet ovat tiedossa! Kyllä kissalla on kissanpäivät!

Olipa Kerran Työhuone

Näyttämölle muuttaessamme olin innoissani siitä, että alakerrassa oli pieni huone, jolle ei ollut mitään välttämätöntä funktiota. Sain vihdoin työhuoneen! Paikan, jonne levitellä kamojani, jättää keskeneräiset työni ja säilyttää ompelukonetta aina valmiina. Huonetta alettiin tuon idealistisen funktionsa ja silloisen harrastukseni vuoksi kutsua Helmihuoneeksi. Helmi tavoite.

Todellisuus osoittautui tylsemmäksi. En saanut koskaan raivattua hommiani pois pöydiltä, joten pian pöydillä ei ollut enää tilaa työskentelyyn. Lattia täyttyi kaikesta kirppiskamasta ja muusta ihmeellisestä sälästä, joka odotti uutta mystistä sijoituspaikkaa, jota ei koskaan löytynyt. Oli nyssäkkää ja pyssäkkää siellä sun täällä. Eteinen sijaitsi ihan Helmihuoneen vieressä ja pikasiivous oli helppo tehdä siten, että kaikki mahdollinen roina eteisestä heitettiin vain tuohon pikkuhuoneeseen. Kylppärirempan aikana huone koki viimeisen iskunsa., kun sinne kärrättiin vanha pesukone ja kaikki muu mahdollinen irtotavara...Totesin, että minusta ei ole huolehtimaan tuollaisesta huoneesta. Ideaalisesta työskentelytilasta oli tullut romuvarasto ja kissan yksiön kokoinen vessa (on sillä toki hiekka-astia, mutta kyllä koko huone silti haisee!).

Joskus talven pimeinä tunteina kyllästyin sitten lopullisesti koko työhuoneen ideaan. Päätin, että keittiön vieressä olevasta huoneesta tulee ruokasali. Toteutuskelpoinen idea -kunhan huone vain tulisi raivatuksi ensin. Olen käyttänyt tunteja, tunteja ja tunteja raivaamiseen, mutta tuntuu silti, ettei mikään edisty. Vaikka näkyyhän toki lattia jo:

Eräänä kauniina keväisenä päivänä minulla on koko lattia avoinna ja hieno, seesteinen, harmoninen ja SIISTI ruokasali. Uskotteko? Minä en:D

ps. Myynnissä toimiva Fagor-pesukone, päältä täytettävä, 50e...

MaMa-haaste nro 6

Uskokaa tai älkää: seuraava MaMa-haaste loppuu vasta huhtikuussa! :D Mutta jospa aloittaisimme kuitenkin ensin? Säännöt ovat tutut ennestään -tervetuloa mukaan vanhat ja uudet käsillä tekijät!

Jos väitin äskettäin vierastavani keväisiä pastellisävyjä, niin yhtä sanaa vierasta kyllä vielä enemmän: TUUNAUSta nimittäin. Sana on ruma ja keinokielinen, mutta  niin helpon käyttökelpoinen tarkoituksessaan. Uudistus ja uudistaminen kuulostaisivat turhan byrokraattisilta...Tuunauksessa sisällöllisesti ei ole tietenkään mitään vikana, vaikka käytettäisiin mitä sanaa!

Eli siinäpä aiheenne, olkaa hyvät:

Nykyään tuunausta on joka paikassa, missä käsitöitäkin. Toisilla on paremmat silmät tuunattavien kohteiden löytämiseen kuin toisilla. Onko sinun silmäsi kelvollisesti tässä hommassa toimivat? Tuunata voi melkein mitä vaan ja saada aikaiseksi vanhasta, rumasta ja käyttökelvottomastakin jotain paremmin itselle sopivaa. Tuunaus ei ole mielestäni tismalleen sama asia kuin kierrättäminen - tuunauksessa kierrätettävä esine pysyy jotakuinkin alkuperäisessä muodossaan ja käyttötarkoituksessaankin, vaikka sitä uudistetaan Kierrätyshän voi sen sijaan olla koko alkuperäisen tuotteen purkamista ja "unohtamista" sekä tämän jälkeen materiaalin käyttöä aivan toisenlaisiin tarkoituksiin. Tuunaus keskittyy mielestäni pääasiassa korjaamiseen tai esteettiseen viilaamisen. Pilkunnussijoiden hommaa siis?

Miten sinä käsittelet aihetta Tuunaus?

Jos haluat osallistua MaMa -haasteeseen, lue seuraavat ohjeet huolella.

1. Valmista itse uusi haasteen mukainen tuote. Tuote voi olla toisen ohjeista peräisin, jos vain mainitset postauksessasi, mistä olet idean napannut. Voit harjoitella myös minun myöhemmin julkaistavan vinkkini mukaista tuunaus-projektia ja ehkä ideoida siitä eteenpäin.

2. Materiaalit tuotteeseen tulee olla omista Mahdottoman suurista Materiaalivarannoista (tätä varten ei saa siis ostaa uutta materiaalia!) ja tällä kertaa materiaalien pohjana tulee olla jotain vanhaa ja käytettyä, jota tuunataan muiden materiaalien avulla.

3. Tuote saa olla iso tai pieni, kova tai pehmeä, minuutissa tehty tai kahdessa viikossa tehty. Tekniikka on vapaa.

4. Tuotteen tulee olla siis uusi, ei viime viikolla tai viime vuonna valmistettu (paitsi sen tuunattavan osan, tietenkin)!

Mitä sitten, kun tuote on valmis?

1. Kuvaa tuotteesi ja kirjoita siitä uusi, hyvin kuvaileva ja mielenkiintoinen postaus blogiisi.

2. Mainitse postauksessasi myös MaMa-haasteen alkuperä linkityksineen (yllä olevaa linkillistä haastekuvaa saa vapaasti käyttää). Blogini ylälaidassa olevalla MaMa-sivulla on myös MaMa-haasteen nappi siirrettäväksi blogisi sivulaitaan!

3. Tule takaisin tähän minun haaste-postaukseen ja linkitä tuo edellä mainittu  oman blogisi tuotepostaus alle.

Huom! Käytä TUOTTEEN NIMEÄ, ÄLÄ OMAA NIMEÄSI (tai blogisi nimeä)! esim. EI: "Leena" tai EI: "Leenan haastetyö"tai EI: "37 tuntia vuorokaudessa", vaan KYLLÄ: "Tuunattu keittiöjakkara". Linkityksen tulee tapahtua nimenomaiseen postaukseesi, EI blogisi etusivuun. Poistan linkitykset, jotka eivät ole ohjeiden mukaisia.

Huom! Linkitys on mahdollista sunnuntai-iltaan 3.4. klo 20.00 asti!

Onnea matkaan ja etukäteen jo suuri kiitos osallistujille!

Muista käydä ihailemassa myös muiden töitä linkeistä alla! Raadin valitsemat Parhaat Työt esitellään erityisesti Be Featured-postauksessa viimeistään maanantaina 4.4.

Jos et halua osallistua tällä kertaa, seuraavan haasteen aihe julkaistaan kahden viikon kuluttua! Tervetuloa silloin osallistumaan!

Mukaan MaMa Raatiin?

Haluaisitko mukaan MaMa-raatiin? Raadin tehtävänä on tutustua parittomien viikkojen sunnuntai-iltana kaikkiin haasteeseen osallistuneisiin töihin ja niiden postauksiin. Tämän jälkeen töitä tulee arvioida antamieni ohjeiden mukaan ja toimittaa arvio minulle sähköpostitse sunnuntai-iltaan klo 22 mennessä.

Olen toiminut pienimuotoisessa raadissani tähän asti yksin, mutta haluaisin Be Featured-töiden valintaan vähän laajempaa mielipidettä ja  näkemystä. Haussa on siis kolme uutta raatilaista neljän hengen raatiin. Raatilaisilla on lupa itse osallistua myös haasteisiin, mutta raatilaisten töitä ei saa äänestää/pisteyttää arvioinnissa.

Raatilaiselle ei ole muita vaatimuksia kuin kiinnostus käsitöihin ja omien mielipiteiden omaaminen. Toivoisin, että raatilaiset olisivat valmiita myös laittamaan MaMa-napin oman bloginsa sivupalkkiin.

Raatiin valittujen ensimmäinen haaste alkaisi heti huomenna maanantaina 21.3. Eli ensimmäinen arviointi on siis edessä sunnuntaina 3.4.

Kiinnostuitko? Jos, laita sähköpostiosoitteesi alle, niin otan yhteyttä heti kun porukka on koossa!

MaMa 5: Be Featured

MaMa-haaste kirvoitti jälleen saman määrän osallistujia (miten tämä on edes mahdollista?)! Kiitos jokaiselle osallistuneelle. Thumbnailit seisovat siellä rivissä sävy sävyssä kovin herttaisina. Välillä ajattelin, että -yöks- pastellisävyt ovat aivan kamalia, mutta sitten taas tuli joku uusi työ, jossa värit oli vangittu aivan täydellisesti mukaan ja tykästyin taas värisuoraan. Hihitystä tietysti herättää se, että miksi ihmeessä ihmisillä on Mahtavissa Materiaalivarastoissaan noita värejä...niin, niitä ei ole aiemmin käytetty -MaMa teki siis tehtävänsä!

Tällä kertaa raadin suosikit erottuivat joukosta melko helposti. Tässä, olkaa hyvät:

1. Haltiakummin Toivon ja onnen kurjet

Raadin sanat:

- työssä kosketti ennen kaikkea aihe ja sen ajankohtaisuus

- mukavaa nähdä origamiakin haasteissa

- hyvä keväinen -eikä ollenkaan liian hempeä- kokonaisuus puun kanssa

2. Jenni S:n Kevään ensi kukkaset

- kukissa toteutuu Kevään Värisuora aivan täydellisesti

- yksinkertaista ja kaunista

- toteutuskelpoinen ja mielellään napattava idea

3. Lykyt puikoilla -blogin Kevään värisuora

- mielenkiintoinen idea

- siisti toteutus

- Kevään värisuora myös huolella hallussa

Lisäksi yksi kunniamaininta:  Hääräämön Pääsiäismuna

- ihailtavaa perinnetekniikan käyttöä täysin modernissa lopputuloksessa!

Ja ei kun nokka kohti seuraavaa haastetta, maanantaina pamahtaa taas uusi käyntiin -pysykää kanavalla!

Kirputtelua

Tämä päivä vierähti mukavasti Loviisassa kirppismyynnissä. Kuten eilen lupasin: myyjiä oli paljon. Asiakkaita oli riittävästi, mutta olisi voinut olla huomattavasti enemmänkin. Harmillisen huonosti tapahtumaa mainostetaan:( Sain kuitenkin iloisesti tavaraa myydyksi tälläkin asiakasmäärällä. Kokemus oli sen verran positiivinen, että aion mennä taas syksyllä myymään.

Tavallisen Poika toivoi aamulla, että en palaa yhdenkään laatikon ja nyssäkän kanssa takaisin. En luvannut mitään, koska tunnen itseni. Myin kyllä tavaraa, mutta toin myös ihan riittävästi uusia löytöjä kotiin päin. Hyviä vaatteita ja sopivan halvalla. 

Huippulöytö oli Prinsessa Ruusunmarjalle Nanson retrohihaton (0,5e) ja korkkaamattomat gladiaattorisandaalit (2e). Suklaa-Prinssin toiveet täyttyivät, kun vastaan käveli poikaa itseään pidempi valomiekka, josta kuuluu ääntä ja vilkkuu valoa! Hyvä päivä ja kivaa seuraa:)

MUISTA: MaMa-haasteeseen osallistumisaikaa vielä iltaan asti!

Alma-Suurkirppis Sunnuntaina 20.3.

Huomenna on Loviisan urheiluhallilla jokasyksyinen ja -keväinen Alma-kirppis. 

KLO 10-13

Myyjiä on PALJON! Minä sain pöytänumeron 50, joten  oletettavasti pöytiä on ainakin sen verran. Suosittelen kirppistä erityisesti, jos tarvitsee lastentarviketta ja -vaatetta, sillä niiden myyjiä on suurin osa. Hyvää kamaa oli ainakin viime syksynä esillä ja aika edullisin hinnoin.

Loviisahan sijaitsee rannikolla Porvoon ja Kotkan välissä, Helsingistä pääsee motaria pitkin reilussa tunnissa paikalle. Ja urheiluhalli on aivan keskustassa esplanadin päässä oikealla.

Lintumiehen Keväinen Synttärikakku

Tein Tavallisen Siskon pojalle 8-vuotissynttärikakut. Kaksi kakkua, kasin muodossa. Kakusta tuli aika hempeä, mutta raikkaan keväinenkin.

Kakuissa oli samat täytteet kuin viimeksikin kakkupostauksessani: appelsiinimousse ja marianne crush-mousse. Näyttäisi siltä, että varsinkin tuo ensimmäinen on oikein hyvä aikuiseen makuun, kovasti on jo kahdesti kehuttu -kuulemma ei liian makea. Tällä kertaa laitoin lisäksi appelsiinikakkuun toisen täytteen muussattua aprikoosia ja mariannekakkuun kerroksen muussattua mansikkaa. Hyvin sopivat moussejen kanssa.

Nuo IKEAn muoviset kakku"paperit" ovat loistavia!

Kuorrutteet ovat sokerimassaa ja kermaa. Sokerimassa vaatisi minulta paljon paljon enemmän harjoitustunteja, jotta saisin se oikeasti niin, että olisin täysin tyytyväinen. Meinaa mennä kaikenlaisille mutkille -varsinkin kun nuukana en tietenkään laita sokerimassaa riittävästi...

Saint Patrick´s Day

Tutustuin ensimmäisen kerran Pyhään Patrikiin ja hänen juhlapäiväänsä ollessani aikoinaan töissä Amerikkalaisella koululla. Oppilaissa oli paljon irlantilaisia ja juhlivathan jenkit ja brititkin siinä samassa ihan innoissaan! Minulle jäi juhlasta mieleen näihin päiviin asti vihreä väri, neliapilat, vihreä väri ja neliapilat.

Pyhän Patrikin päivä (St Patrick´s Day) on 17. maaliskuuta. Kyseessä on siis Irlannin kansallispäivä, jota juhlitaan Pyhän Patrikin muistoksi. Pyhä Patrik on irlantilaisten kristillinen pyhimys. Sittemmin juhlapyhä on kuitenkin saanut maallisempiakin piirteitä ja sitä juhlitaankin nykyään myös eräänlaisena irlantilaisen kulttuurin päivänä.

 Neliapiloita kunkin päivään ja loppuviikkoon!

Ja tervetuloa uudet lukuisat lukijat!

Ällöromanttinen Pussukka

Luennot ovat hyvä asia, kun tajuaa käyttää ne hyödyksi muutenkin kuin kuuntelemalla. Kolmen tunnin aikana ei ole siivottava, tiskattava, eroteltava tappelevia lapsia -vaan voi virkata tauotta. Aloin eilen muistelemaan pitkästä aikaa isoäidinneliön ohjetta. Virkkasin niillä langoilla, mitä työpaikan 11-vuotiaille neidoille kohdistetuista varastoista löytyi ja lopputuloksena oli ällöromanttisen soma kännykkäpussi.

 Pussissa on siis virkattu pinkillä puuvillalangalla isoäidin neliö. Sen ympärille (vielä neliömallisena läpyskänä) olen virkannut kiinteitä silmukoita valkoisella kaksi kerrosta ja pinkillä yhden kerroksen. Tämän jälkeen taitoin neliön kahtia ja virkkasin vielä valkoisella sivut kiinni toisiinsa alhaalta ja pitkältä sivulta sekä lisäksi yhden kerroksen kiinteitä suuaukolle. Käsilenkkinä on ruskea pitsinauha.

Samalla ohjeella hieman soveltaen ja isoäidinneliön kokoa vaihdellen voi tehdä vuorikankaan kanssa penaalin, meikkipussin tai minkä vaan pussukan.

Muistattehan! Vielä on sunnuntaihin aikaa osallistua MaMa-haasteeseen. Töitä on jo esillä useita, käykääpä kurkistamassa:

Arvontavoittona Saamattomuus

Olen saanut syntymälahjakseni Jorvin äitiyspolin arvonnoissa saamattomuuden. Siis valikoivan saamattomuuden. Saan vaikka mitä asioita kyllä aikaiseksikin, kuten blogistakin voi lukea, mutta paljon asioita myös ajautuu täydellisen saamattomuuden lohkooni. Ja jos jokin asia sinne alunperin ajautuu, saamattomuus sitä kohtaan syvenee megalomaanisiin ja ylittämättömiin mittoihin. En ole vielä selvittänyt itselleni, mikä on se mystinen tekijä, joka johtaa jonkin asian tehdyksi ja taas toisen ei-tehdyksi.

Innostuin syksyllä joskus lupaamaan kaverilleni, että uudistan heidän jalkalamppunsa rikki menneen varjostimen. En ole saanut tikkuakaan ristiin sen eteen. Olen luvannut viedä lampun jo takaisinkin korjaamatta, mutta en saa sitäkään aikaiseksi.Tässä vaiheessa lamppu tietenkin oksettaa minua jo pelkän häpeän tunteeni vuoksi.

Blogiarvonnat näyttäisivät myös kuuluvan hommiin, joita en vain jostain syystä saa hoidetuksi  kunnolla ja kunnialla aikataulussa loppuun! Blogissani oli sydänarvonta joulukuussa. On todella noloa tunnustaa, että vasta tänään sain palkinnot pakattua kuoriin ja kirjoitettua osoitteet niihin päälle. Kuvittelin oikeasti lähettäväni paketit jouluksi ja sitten vähän myöhemmin ystävänpäiväksi...Viivyttelylle ei ole ollut mitään oikeaa syytä. Palkinnot ovat olleet arvonnasta asti valmiina, mutta en vain ole saanut itseäni kirjekuorilaatikolle asti -asiaa seuraavaan vaiheeseen eli postitukseen edistääkseni! Huomenna aion olla reipas ja toimia vastoin sisimmäistä laiskottelevaa minääni ja saada kirjeet vielä postiinkin. Pitäkää peukkuja!

Lupasin itselleni, että en pidä uutta arvontaa ennen kuin olen hoitanut tuon edellisen loppuun. Nyt näyttäisi jo vähän olevan valoa tunnelin päässä. Olen myös tehnyt itselleni selväksi, että kun julistan seuraavan arvonnan blogissani, en saa tehdä sitä ENNEN KUIN olen pakannut palkinnot valmiiksi postipaketteihin. Näillä lupauksillani mennään -ehkä jo ensi viikolla  päästään arpomaan (kukahan uskaltaa vielä osallistua?:P), sillä blogille on alustavasti lupailtu ihan mukavaa palkintoa jaettavaksi.

Saamattomuusarvonnan lisäksi minulla on ollut joskus onnea muissakin arvonnoissa. Tässä kaksi Blogistanin onnen kantamoista, joita en ole vielä esitellyt. Omamaamansikka-blogista voitin ennen joulua lohdutuspalkinnon,  Guessin kauniin rannekorun:

Arjen Ihmeellinen Ihanuus-blogista tuli tällä viikolla ihanan keväinen retropaketti: sydänkoristeita, pikkuliina ja tyynynliina. Kiitos näistä Tellihanille!