28.4.2011

Älä Unohda MaMaa!

Kahdeksas MaMa-haaste on vielä sunnuntaihin asti voimissaan. Yllättäkää minut ja osallistukaa -laskekaa rimaanne hieman alas ja toteuttakaa jotain pientä, suurta tai keskikokoista! Vain osallistumalla haasteeseen, voit vaikuttaa siihen, että se pysyy jatkossakin käynnissä!

Vappuna Naamio Päälle ja Törkeyksiin

Sitähän se suomalainen vappumeininki on. Luojan kiitos erilaiset vappupiknikit ja muut järkevämmät ohjelmat ovat viime vuosina saaneet vähän jalansijaa vapun vietossa. Örvellysvappu kun ei kuulu omiin juhlapyhäsuosikkeihini välttämättä.  

Teimme koulussa lasten (2-luokkalaisia) kanssa vappunaamioita. Mielestäni onnistuivat tosi kivasti, ryhmäni on kädentaidoissa taitava ja motivoitunut. Kaikilla oli kaavana sama perusnaamio, josta sitten pahvin ja muiden oheistuotteiden kanssa saivat tehdä enemmän omannäköisensä. En kovasti arvosta yleensä askarteluissa kimalteiden ja ns. tiimälän (=tiimari-sälä) käyttöä, mutta vappuun jonkinlainen kitsch-ryöppy jopa sopii.



Motivaatiokirjana käytin englanninkielistä Party Masks-kirjaa, jota kyllä suosittelen ehdottomasti, jos on asiasta kiinnostunut:

Googlettamalla kuvahaulla "masks" löytyy myös vaikka mitä kuvia toinen toistaan idearikkaammista naamioista ja naamareista. Lapsille voi myös printata väritystehtäviksi naamareita esim. täältä.

26.4.2011

Elävä(?) Pajuaita (tutorial)

Blogin postauksissa tullaan vähitellen siirtymään enemmän ja enemmän pihan ja puutarhan puolelle. Luonnollinen kehitys, ottaen huomioon missä aikaamme tässä vaiheessa vuotta eniten vietetään.

Ihanasta pääsiäislomasta käytimme kaksi viimeistä päivää Tavallisen Pojan kanssa pajuaitaprojektiin. Tänään vielä Tavallinen Isä oli auttamassa ja pääsimme lopputulokseen, jota tavoittelimmekin. Nyt on pihassa pajuaita, jonka on ainakin tarkoitus osoittautua eläväksi -siitähän emme voi vielä olla aivan varmoja, että alkaako se todella tässä uudessa paikassaan elää, mutta näin ainakin toivotaan. Rankka duuni ja pitkiä päiviä, mutta hyötyliikuntaa saimme ainakin roppakaupalla! Pajuaita tulee tehdä keväällä maan sulettua ennen kuin pajut alkavat vihertää, joten siksi pidimme kiirettä.

Näyttämön yläpiha ja talo rajoittuu maantiehen. Talon pohjois-puolella pihan ja tien väliin on rakennettu puuaita, josta olen postannutkin aiemmin. Talon etelä-puolella talon ja joen välisellä matkalla on ollut näkösuojana kurtturuusupensasaita ja pensasangervoa. Kurtturuusu kukkii kyllä kauniisti, mutta sitä oli liikaa ja halusimme siitä eroon kaikkialta muualta paitsi talon seinustalta. Pensasangervosta  emme kumpikaan tykkää yhtään  -vaikka näkösuojana se onkin kyllä täyttänyt hyvin tehtävänsä. 

Siispä aloitimme sunnuntaiaamuna kaivamisen, kaivamisen ja kaivamisen. Pensaat poistettiin 14 metrin matkalta juuristoineen, käytimme työhön koko eilisen päivän. Melkoinen homma ja melkoinen lasti jätettä!





Tänä aamuna kävimme vielä maan kerran läpi ja poistimme loput juurenpätkät ja kivet. Maahan kaivettiin ura (sinisen luotinarun avulla), johon kärräsimme kanalasta turpeen ja lannan sekoitusta.



 Sen jälkeen maa-aines kasteltiin kunnolla ja peitettiin tukevalla noin metrin levyisellä muovilla. Muovi saatiin pysymään mukavasti maassa sieltä aiemmin kaivetuilla kivillä. Muovin ja turpeen tarkoituksena on siis sitoa kosteutta mahdollisimman paljon, koska sitä pajut tarvitsevat juurtuakseen maahan. Jatkossakin istutusta tulee kastella päivittäin sekä suihkuttaa päältä myös ajoittain.



Iltapäivästä pääsimme pajun raivaukseen. Edellisen asukkaan aikana Näyttämön alapihalle on istutettu pieni metsikkö jotain erikoista pajua (en tunnista lajia tarkemmin), tarkoituksena  oli  kuulemma testata sopiiko se hakelämmitykseen. Lämmitys pajulla on jäänyt testaamatta, joten nyt me testaamme, sopiiko se elävään pajuaitaan. Aitaa varten sahasimme 14 ranteenpaksuista tukikeppiä sekä liki 90 ohuempaa varsinaisen aidan muodostavaa pitkää keppiä. Pajut tulee säilyttää sahattua vedessä, jotta ne eivät pääsisi kuivumaan ennen istutusta.


Katemuoviin tehtiin pienet reiät, joihin pajut istutettiin. Pajuja varten maahan iskettiin ensin rautakangella tilaa -pajujen istutussyvyyden tulisi olla noin 30-50cm eli ihan pintaan niitä ei sovi vain pistellä. Aloitimme istuttamisen pystytolpista, jotka tulivat metrin välein.

Tämän jälkeen jokaiselle metrin välille iskettiin 45 asteen kulmaan kolme ohuempaa keppiä. Ja toiset samoihin kohtiin vastakkaiseen suuntaan.


Vastakkaiseen suuntaan olevat kepit pyrittiin pujottelemaan edellisten väleihin, jotta rakenne olisi tukeva. Tämän jälkeen liitoskohtia vielä vahvistettiin paalinarulla. Ajan myötä paalinarun on tarkoitus "kasvaa" pajun sisään ja hävitä näkyvistä. Sidokset voisi tehdä myös notkeilla pajunvitsoilla, mutta sellaiseen hifistelyyn meillä ei menty.




Lopuksi aita vielä tasoitettiin yläreunastaan. Pohdin kyllä jätänkö sen epätasaisen eläväksi, mutta päädyin kuitenkin leikkaamaan. Kasvaessaanhan aita kyllä ei jää tasaiseksi mistään reunastaan. Lisäksi teimme vielä talon puoleiseen päähän kaariportin taivuttamalla kahta oikein pitkää oksaa toisiaan vasten.





Nyt jää jännitettäväksi, että aukeavatko oksissa valmiiksi olleet silmut ja milloin? Olennaisempaa toki on se, että juurtuvatko pajut  ja alkavatko kasvamaan vai kuolevatko ne. Jos homma onnistuu, aidan pitäisi vihertää kunnolla jo tämän kesän aikana. ja luoda kunnollinen näkösuoja tien ja pihamme välille. Postaan jatkovaiheista myöhemmin!

24.4.2011

Sohva, Tyynyjä ja Simaa

Sain vihdoin viimein päivitettyä sohvamme kesäkuosiin. Kävin jokin aikaa sitten paikallisella hyväntekeväisyyskirppiksellä ja ostin kaikki löytyneet valkoiset vanhat tyynyliinat pitseineen ja kirjontoineen. Melko hyviä löytöjä voisin sanoa! Niistä sitten tuli sohvatyynyille uudet liinat, hieman kiinni harsimista, nappien lisäämistä ja jättimäisiä hakaneuloja vain vaadittiin.





Valkoisia sohvia kauhisteltuani, voin kyllä todeta, että koiran karvanlähdön aikaan viimeistään tuo tummanharmaa sohva on osoittautunut megalomaaniseksi virheeksi! Lisäksi jokin aikaa sitten olin polvillani sohvan käsinojalla ja rakenne MURTUI! Rungolla on takuu -jos kuosin vaihto onnistuu samalla vaihdan sen meleeratuksi harmaaksi. Enkä osta enää ikinä muuta kuin meleeratun harmaan tai ruskeankirjavia sohvia!

Pikkujakkara toimii kivasti tarjoilupöytänä sohvan leveällä käsinojalla. Sima on Wanhan Porvoon Fabriikin Kotisimaa ja maistuu oikeasti kotisimalle, eikä millekään limuhömpötykselle. Täällä Itä-Uudellamaalla ja Kouvolan seudulla tätäkin simaa saa tavan ruokakaupoista. Lasit ovat Kaj Franckin Luna-sarjaa.



Kaksi PääsiäisKuvaa

Pääsiäiskukat ja Uusi leipäkone (pikkuporvarismia!)
Kolmenlaisia Munia

23.4.2011

Bongattu

Ei sitä tällä iällä enää viitsi vuosijuhlia kovasti bilhettää. Metsäkävely ajaa saman asian, tosin seuraavana aamuna on parempi olo...



Keväällä luonto on kiehtova. Mielenkiintoinen. Jokainen kasvi ja kukka, joka tunkee ylös maasta on uusi harvinaislaatuinen bongaus -ihan kuin et olisi koskaan ennen vastaavaa nähnytkään!

"Mennään kauemmas, ettei ne suutu ja mene pöksyihin", sanoi Suklaa-Prinssi Prinsessa Ruusunmarjalle, kun he ihmettelivät muurahaisten touhua pesässään.

"Noilla on kyllä niin pitkät jalat, että niiden on pakko olla flamingoja", pohdiskeli Prinsessa Ruusunmarja seuratessaan joutsenten tepastelua pellolla.

"Se on varmaan sKorppiooni", tuumasi Prinsessa Ruusunmarja, kun musta lintu lensi ylitse.

"Kato, leskenhetkiä", huudahti Suklaa-Prinssi keltaisia kukkia huomatessaan.



Suruvaippa

Pöllön haituvat

Imikkä

Näsiä (rauhoitettu)

Sinivuokko
Kevätretkeilyyn kuuluu myös itikoiden jälleennäkemisen riemu sekä turvonnut kurkku, joka aukeaa seuraavan kerran ehkä syyskuussa.

Kevätpäivä Hiirenkorvilla

Tasan 31 vuotta sitten koivuissa oli kuulemma hiirenkorvat. Tavallinen Sisko halusi laittaa hameen sairaalaan, isän mielestä ei ollut vielä niin lämmintä. Tavallinen sisko kysyi: "Mitä jos siitä tuleekin neekeri tai mustalainen?". En tiedä, mitä vastattiin -aika tumma kuitenkin tuli. 

Nyt ei ole vielä hiirenkorvia kuin sisällä lasipurkissa, mutta mukavan lämmintä kuitenkin!

Maljakko on Nuutajärven lasia. Yritin etsiä netistä tietoa tekijästä, mutta ei löytynyt. Samaista maljakkoa näyttäisi olevan ainakin vihreänä ja kirkkaana, sekä hieman pienempänä. Kuvassa oleva koivumaljakkomme on Tavallisella Äidillä ja reilun kokoinen, liki 40cm korkea. Maljakko on vanhempi kuin minä.

21.4.2011

Mukavaa Pääsiäistä!

Jos on vielä pääsiäiskortteja vailla, niin pienelläkin vaivalla saa aika hauskoja kortteja monen ikäisten lasten kanssa:





Aikuinen voi kaivaa esiin vaikkapa Keskustan vaalimainoksen ja hieman modifioida alkuperäisideaa....


Mukavaa Pääsiäistä kaikille blogin lukijoille, nauttikaa lämpimistä keleistä!
Related Posts with Thumbnails