5.2.2011

Tunnustan: En Ymmärrä

Sain tunnustuksen (saman kuin viime viikollakin) Hyvä Mieli -blogista. Kiitos sinne!

Päätin tällä kertaa hieman punastellen tunnustaa seitsemän asiaa sisustuksesta, joita en oikein ymmärrä (tajua, hoksaa, snaijaa, förstå). Olen omassa elämässä -ja sisustuksessakin sen mukaisesti -varsin avarakatseinen ja utelias: tykkään monenlaisista jutuista ja sekoittelen toisiinsa kuulumattomia asioita ja tyylejä ennakkoluulottomasti. En puutu toisten  ihmisten sisustuksiin, enkä arvostele ihmisiä sen perusteella, mutta se ei silti tarkoita, että ymmärtäisin kaikkia ratkaisuja ja valintoja! Esimerkiksi seuraavia ihmeellisiä ilmiöitä.

1. Valkoinen sohva

Ihan sama, onko lapsiperhe vai ei, molemmissa se nuhjaantuu joka tapauksessa alta aikayksikön.
Helposti irrotettava ja pestävä päällinen? So what! Lakanoissa on ihan riittävästi pesemistä.

2. Matto ruokapöydän alla

Ihan käsittämätöntä! Vai onko sen tarkoituskin kerätä kaikki murut ja lika itseensä, ettei ne leviäisi muualle keittiöön?

3. Vieraskieliset tekstit esineissä

Nämähän ovat ihan nättejä ja kauniita, mutta miksi ihmeessä niissä pitää aina lukea jotain ja vielä englanniksi? Jotenkin vanhaa matkiva vaikutelma ja englanninkieliset tekstit samassa paketissa on mielestäni tökerö ja teennäinen yhdistelmä. Miksi seinällä ei voi lukea selvällä suomen kielellä "koti" (tai siis miksi kodin seinällä pitää ylipäätään lukea koti? voiko ihminen muuten unohtaa olevansa kotonaan?) tai leipäpurkissa "leipä"? Lisäksi nämä kaikki tekstipurkit, -purnukat ja -säilyttimet ovat ihan ihmeellisen kalliita verrattuna tekstittömiin vastaaviin! Ja kyllä minua ne kaikki muutkin tekstit -ihan ilman purkkejakin- vähän hirvittää....Ovat kokeneet vastaavan henkisen inflaation kuin Unikko-kuosi ja sisustustaulutkin aikoinaan.

4. Tekovanhat tavarat 


Tiedättehän ne peltiset teepurkit, joissa on vintage-kuva kannessa tai tekstiä, joka on yleensä vielä ranskaksi. Ja tavara kiiltää moitteettomuuttaan, mutta yrittää silti kehnosti esittää vanhaa. Tai ne huonekalut ja puiset sisustusesineet, jotka ovat uusia kiiltävine ruuveineen, mutta raavittu kuluneen näköiseksi. Tähän hämmästykseeni suurin syy on kulutuseettinen: Miksi ihmeessä tuotetaan halpakaupoittain uutta vanhan näköistä tavaraa, kun maailma pullistelee jo valmiiksi oikeasti vanhaa tavaraa?

5. Kakkosastiat, Paremmat astiat


Lapsuudenkodissani oli upea retro-kuvioinen Röstrandin astiasto, jota käytettiin kerran vuodessa. Jouluisin. Lisäksi äitini keräili Valencia-sarjan upeita astioita. Niitä ei käytetty koskaan. Molempia astiastoja säilytettiin keittiön kaapin ylähyllyllä, tavoittamattomissa ja näkymättömissä. En tajunnut säästämisen ajatusmaailmaa silloin, enkä tajua vieläkään. Eikä tämä ole mikään sukupolvijuttu, koska tiedän omassa ikäluokassani monia, joilla on "pyhäastiat" erikseen. Minä haluan itse käyttää kauniimpia astioitani useimmiten. Säästäisin rumimmat juhlapyhiksi,  koska silloin näkisin niitä kaikkein vähiten -jos nyt ylipäätään pyhälle pitää olla  jostain kumman syystä eri astiat.

6.Kaksi ihmeellistä ikkunaratkaisua


Sälekaihtimet. Rumat ja pimentävät. Aina ikkuinoissa. Hrrr....Toinen omituisuus on uuteen taloon rakennettavat seinänkokoiset ikkunat, joihin yritetään sitten kuumeisesti löytää kokonaan peittäviä verhoja, ettei kukaan näkisi sisään ja ettei aurinko korventaisi taloa. Paradoksaalista.


7. Woodism

Tämä hämmennys kumpuaa ihan silkasta kateudesta. Miksi minä en ollut se ihminen, joka olisi lyönyt läpi design-markkinoilla iskemällä kaksi tikkua ristiin ja naulalla kiinni tai hakemalla polttopuun varastostamme? Mielestäni koko absurdiuden huipentuma on maltaita maksava Pölkky:

Tyhmä ei tosin ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa! Lupaan, etten maksa. Toivon, että muut maksavat ja heidän bisneksensä kukoistaa! :D


Loppusilaus: 100. lukija. Missä olet? Ilmoita, jos liityt seuraavana lukijaksi. Pitäähän sitä juhlia!

35 kommenttia:

Pieni Lintu kirjoitti...

Mahtavia!!! :D

Valkoinen sohva, en ymmärrä minäkään. Meillä on harmaaruudullinen ja kukaan ei ruokaile sohvalla (paitsi me aikuiset ja salaa lapsilta ja meillä on pyyhe ruuan alla) ja silti saa olla pesemässä, saati sitte jos olis se valkonen ja Ektorppi ku kaikilla pitää nykyään olla. ;) Vaan ei meillä.

Vieraskieliset sanat, mä tykkään. Astiat..meillä on sekasin Teemaa ja ei mitään merkkiä ja kaikkea käytetään päivittäin.

Sälekaihtimet löytyy vuokra-asunnon ikkunoista, onneksi, lisäksi makuuhuoneissa pimentävät rullaverhot.

Noita korkeita ikkunoita minäkin ihmettelen..ja sitä ettei ole joillakin verhoja ollenkaa. Joskus kun tuolla pimeässä kulkee niin porukkaa ku akvaariossa kun valot päällä ja ei verhoja tai niitä laittettu kiinni. Hullua.

Tää oli hauska postaus - toivottavasti sadas ilmestyy!

Pophamster kirjoitti...

Hehee, aika samoilla linjoilla olen mieki. Mm. SÄLEKAIHTIMET , ei en tykkää ollenkaan.

Tahtoisinpa miekin avata suuni sisustuksista. Blogimaailman sisustuksista. Jotain yksilöllisyyttä ja omaperäisyyttä ois kiva nähdä. Ei toistoa.

Eipä mulla sitten muuta :)

Sait mun ajatukset liikkeelle postauksellasi.

Anonyymi kirjoitti...

Samaa mieltä kaikista!! Lisäksi minua ihmetyttää, kun yhtäkkiä "kaikki " blogien kirjoittajat alkavat käyttämään tiettyjä sanoja, kuten "aikas" "juurikin" ja "kera". Kiitos sinulle piristävästä blogistasi!

Martta

Pieni Lintu kirjoitti...

Voi anonyymi Martta, voisko enempää ärsyttää nuo. Tai sanonta "näillä mennään". :P

Ai niin, matto pöydän alla - eehei, ei vaikka ei olisi lapsia.

Siru kirjoitti...

Täyttä asiaa kirjoitit! Olen täsmälleen samaa mieltä. Ainoa poikkeus on nuo säleverhot ja syystä, että asuntomme ikkunat ovat etelään. Ilman säleverhoja asukkaat korventuisivat hengiltä:) Kukatkin kituvat kovassa paahteessa. Ja asutaan vielä tiiliseinäisessä talossa, huoh. En toivo hellekesää, en.

Marja-Leena kirjoitti...

No niin, taidan olla se 100. lukija! :D

Oli ihan pakko liittyä joukon jatkoksi luettuani räväkät mielipiteesi sisustusasioista!

Hyvä idea olisi laittaa jonkinlainen muovimattoläpyskä pöydän alle, joka olisi helppo puhdistaa. Joku hieno persialaismatto!!?? Huh!

Meillä ei muistaakseni koskaan ole ollut mattoa ruokapöydän alla, ei nykyisellään eikä edes lapsuudenkodissani.

Mari kirjoitti...

Valkoista sohvaa ei tule meillekkään, eikä mattoa ruokapöydän alle :) Sälekaihtimet ei passaa ainakaan vanhaan taloon... Tekovanhojen tavaroiden oston minäkin ole lopettanut, joskus sorruin siihen ;D Asiaa!

kanaemo kirjoitti...

Hahaa! En ole uusi lukija, mutta pakko kommentoida, koska nauroin vedet silmissä sisustusideoita, joita ei meille tule myöskään ikinä. :D

Valkoinen sohva, juu ei meille, IKINÄ.

Eikä mattoa pöydän alle, siinä ei oikeasti ole mitää järkeä. Ainakaan meillä. Meillä on muutenkin matot ihan minimissä niissä tiloissa joihin koira pääsee, ihan siivouksen takia. Ilman mattoja on NIIN paljon helpompaa, eikä mene matot ruttuun... 8)

Vanhoja, siis oikeasti vanhoja huonekaluja meillä on niin paljon, että mukavanhoja ei ole tarvetta ostaa, kun ei tänne mahdu...

Sälekaihtimet aiheutaa puistatuksia, myös minulle. Toimistoon ne sopii, mutta en koskaan laittaisi sellaisia kotiin. Meillä on kyllä ikkunatkin suunnilleen metsään päin ja asutaan keskellä ei mitään, eli sama vaikka ei olisi verhoja ollenkaan. Ikkunoiden edessä ne ei ole kuitenkaan koskaan.

Itse pyörittelen hirsiä päivittäin töissä sekä muitakin lankunpätkiä enkä mitenkään voi ymmärtää että nuo pölkyt ja polttopuista kyhätyt viritelmät olisi jotenkin hienoja, saati että niistä pitäisi maksaa jotain. Hei OIKEESTI....

Hyvä postaus. :) Asiaa!

Sude kirjoitti...

Totta turiset. Varsinkin tuo valkoinen sohva olisi meillä huippu. Sohvalla kuolaava iso koira ja 5 kissaa muutaisivat kyllä päivässä sen värin toiseksi :) Seinän kokoisista ikkunoista on kokemusta täällä vuokra-asunnossa. Kesällä ollaan koko ajan saunassa ja talvella palellaan. Samoin koko ajan on pidettävä verhoja edessä , ettei kaikki näy tielle, eikä koira hyppää ikkunasta läpi. Vaan meilläkin on noita pölkkyjä. Tosin pojan puuliiteristä ilmaiseksi otettuja, pihalla kukkaruukkujen alusina. Maksamaan en moisista kyllä olisi alkanut :)

Sara kirjoitti...

Munkin on pitänyt liittyä lukijaksi, varsin lyhyen tuttavuuden jälkeen ja nyt sen sitten teinkin :) Mukava blogi, tosin löysin sen vasta viime viikolla, mikähän siinäkin on ollut? Oon kahlannut erinäsiä blogeja jo pitkään läpi, mutta olipa kiva, että löysin tämän!

Ja tää viimeinen postaus oli kuin omasta päästäni :) Paitsi tuo juhla-astiasto-asia... Siihen annan yhden näkökulman: Mä perin isoäidin juhla-astiaston, joka on ihana! Se on Arabian Välke-sarjaa ja onneksi 18 hengen astiasto, joten jos joku menee rikki, niin astiasto on silti käytettävissä. Se ei tule olemaan piilossa, vaan astiakaapissa, josta sitä voi aina tarvittaessa käyttää. Ainoastaan astianpesukoneelta nämä astiat ovat kielletty! Arkiastiat on kyllä erikseen, mutta onneksi juhlaankin on usein aihetta :)

Mukavaa sunnuntaita ja kiitos mukavasta blogista!

wihtori kirjoitti...

Ihana postaus ja täyttä asiaa. Ja rohkeutta sulla senkin uhalla, että karkotat semmoiset lukijat, jotka näitä maison..sweet home...poison...valkoisia uusvanhoja "ihanuuksia" rakastaa.
Itse en heihin kuulu todellakaan.
Ja juuri tämä, että kalliilla valmistetaan tarkoituksella vanhan näköisiä tavaroita luonnonvaroja tuhlaten, on niin päätöntä.

Ja ei valkoista sohvaa, eikä mattoa ruokapöydän alla, mutta mutta, tunnustan, meillä on sälekaihtimet kaikissa ikkunoissa, mutta ei muita verhoja (vielä).
Paahteisella kalliolla pellon keskellä asutaan.
Ja sitten nämä pölkyt :) Joskus se yksinkertaisin asia on niin hienoa, että design maailma ja brändäys ja markkinamahdit haluaa väenvängälläkin vuolla pölkystä tuohta.
Ja ne kauneimmat astiat pitää olla esillä ja/tai käytössä. Ei kaapin perukoilla piilossa.

Susanna kirjoitti...

Kipeen hauskaa! Kiitos tästä rohkeudesta. Takuulla häipyy jokunen liukija pöyristyyneenä siitä, miten kehtaat olla tätä mieltä heidän Home Sweet Home -seinäteksteistään.

Minä olen joka ikisestä kohdasta tyystin samaa mieltä, paitsi että tykkään niistä vanhaa imitoivista esineistä.
Ja meilläkin on parempi astiasto jopta ei käytetä ihan koko ajan, mutta kunhan saadaan siitä edellisestä paremmasta astiastosta loputkin lautaset ja mukit hajalle, niin päästään ottamaan uusi parempi astiasto vuorostaan jokapäiväiseen käyttöön!

Absolutely white kirjoitti...

Hauska postaus! Meillä on valkoinen sohva...tosin nahkainen sellainen, erittäin helppohoitoinen, mutta eihän meillä olekaan lapsia tai lemmikkejä perheessämme. :-) Voisin ostaa jopa valkoisen kangassohvan, jos oikeanlainen kohdalle osuisi.

Mattoa ei tule koskaan ruokapöydän alle. Meillä ei muutenkaan käytetä mattoja kuin eteisessä. Lattia on kaunis ilman mattoa.

Omistan esineitä, joissa on vieraskielisiä sanoja...ainakin juuri samantyylisen leipälaatikon kuin kuvassa sekä valkoisen maitokannun, jossa lukee kohokirjaimin Milk. :-) Hih, sen enmpää ei taida niitä sitten ollakaan.

Tekovanhoja tavaroita en ole koskaan ostanut...mielummin vanhoja, joita sitten itse tuunailen uudemmiksi tai paremmiksi tai sitten niitä ihania oikeasti vanhoja ja ajan patinoimia tavaroita.

En tajua minäkään kakkosastioita ja parempia astioita. Meillä käytetään parhaita asioita silloin, kun halutaan. Arjessa pitää olla luksusta!

Ikkunoissa on hopeiset säleverhot, koska asumme kaupungissa ja muutoin meille näkyisi sisälle liian hyvin. Edellisessä asunnossa oli puiset. Muita verhoja en ole koskaan pitänyt. Jos asuisin jossakin, missä ei olisi naapureja näköetäisyydellä pitäisin ikkunat täysin verhottomina...ja aah rakastan isoja ikkunoita!

Puu on kaunis elementti, mutta en minäkään noita hirmukalliita palleja ymmärrä.

Katja kirjoitti...

Valkoinen sohva on hieno katsella, mutta käytössä vissisti toinen juttu, tai luulisin, ei kokemusta. Meillä on viltti suojana jo ruskeallakin sohvalla :))
Astiat, meillä käytetään vanhaa ja arvokasta ihan arjessakin. Mikäs sen mukavampaa arjen kokotusta kuin kaunis astia, käyttöä varten tehty! Joitain käsinpestäviä käytetään vain juhlissa.
Matto ruokapöydän alla. Ihan mahtava keksintö kun laittaa sinne vielä maailman parhaan lapsiperheen maton, eli kunnollisen villamaton!! Ei ime mitään itseensä ja pysyy helposti vähällä vaivalla siistinä. Estää myös ruokahippusten ja muiden roskien lattialankkujen väleihin siirtymisen.
Sälekaihtimet sopii uusiin asuntoihin, vanhoissa ei ehkä ne parhaat. Siksipä meilläkin rullaverhot jos jotain pitää peittää. Isoista ikkunoista olen tykännyt aina. Nykyiset tontia vain ovat liian pieniä uudisrakennusten jätti-ikkunoille kun naapurin olohuone on juuri oman vieressä.

Oman kielen kunnioitus kunniaan! Miten kauniita on vanhat käsityöt joissa lukee ihan selkästi suomeksi pölyliinoja, sanomalehtiä jne. Konstailematonta.

Tekovanha voi joskus olla paikoillaan, mutta ei ne ole minunkaan makuuni. Ja tämä puujutska, mistä ihmeestä se hinta koostuu??

Ihana kirjoitus :))) (siis sinun, ei tämä minun)

Minna kirjoitti...

Niin samaa mieltä. Mä tosin kyllä kovasti haluaisin valkoisen sohvan, mutta en sitä silti ikinä aio hankkia.

Noi tekstit kyllä on alkanut minuakin ärsyttämään. Kun niitä näkee ihan joka kodissa. Tunnustan kyllä, että meiltäkin jotain tekstiä löytyy - kuten kahvia tai täysmaitoa tai oli jotain muutakin.

Ja unikkoakin on yhdessä ruokalapussa :D

Kokox kirjoitti...

=)

Nasevasti kirjoitettu. Samaa mieltä muista kohdista paitsi säleverhoista; Meidän asunto on kesällä kuuma pätsi. Säleverhot pidetään aina kiinni auringon puolelta, se vähän helpottaa.

Puuesineista sekä kalusteista pidän ihan tolkuttomasti. Tosin en ole niistä valmis maksamaan kovin paljon ja laadun suhteen olen tiukka. Olen työstänyt joskus ammoisina aikoina paljon puuta, joten rima on aika korkealla. Meiltä ei löydy kalliita desing-kalusteita (eikä syynä ole pelkästään hinta), muttei myöskään halpaketjujen pilipalikalusteita.

Miia kirjoitti...

Hauskasti kirjoittelet. Näinhän se menee, onneksi me ihmiset ei olla kaikki kaikesta samaa mieltä. Kyllä kävisi elämä tylsäksi! Suurimman osan allekirjoitan minäkin, matto ruokapöydän alla ja woodismi, juhla-astiasto ja sälekaihtimet (tosin ne löytyy meiltäkin) esimerkiksi... lisäksi välttelen noita englanninkielisiä tekstejä ja uusvanhoja asioita yleensä, mutta se vähän riippuu sitten tavaran luonteesta. Mutta valkoinen sohva, ah, sitä rakastan! Kaikkine tahroineen se on silti ollut niin paljon parempi kuin meidän edellinen tummanharmaa, jossa tahrat näkyivät aivan yhtä lailla vaaleina läikkinä. Ehkä joku siltä ja väliltä -väri olisi paras vaihtoehto, mutta tekstiilisuojaa ajattelin kokeilla valkoiselle sohvalle seuraavan pesun jälkeen.

piipadoo kirjoitti...

Tosi hauska postaus! :D
Harmaa sohva meillä, mutta juuri valkoisen säkkituolin ompelin ja toisena iltana suklaalla sitä jo sotkin! :D Onneksi on pesukone ja tahrojakin saa olla!

Matto löytyy ruokapöydän alta, valkoinen sekin, mutta villamatto ja kuten Katjakin tuolla yllä kommentoi, toimii! Tosin meillä on erikseen arkiruokapöytä jonka alla ei todellakaan mattoa! ;)

Sälekaihtimet löytyy, osittain melkein seinänkokoisten ikkunoiden vuoksi! :)

Tekstit, uusvanhat, paremmat astiat ja woodism, niitä en minäkään ymmärrä. Tai siis mielellänihän minäkin eurot omaan lompakkooni kepeistä ja haloista laittaisin!;D

-Piia

maria kirjoitti...

hahaa! Tää oli hyvä...meillä kämppä vilisee tavaroita joissa on niitä tekstejä...naurettiin miehen kanssa kalliit puupölkyt osiolle (;

Auli kirjoitti...

Hauskaa! Nauroin oivaluksiasi. Ja olen samaa mieltä. Ainoa mihin tunnen syyllistyväni on paremmat astiat. Niitä vaan on, kun astiat on heikkouteni.. Mutta ne tekstit purkeissa ja purnukoissa: bread, washing powder, cloves... Mistä niitä tulee ja mitä järkeä niissä on?! Niitä on jokaikinen sisutuskauppa pullollaan. Liityin lukijaksesi!

Liisa kirjoitti...

Hyvä postaus, ei häivy tämä lukija, vaikka meillä on matto pöydän alla, vieraskieliset tekstit, ja kohta tulloo valkoinen sohva meille:)

Ei oo pyhäastioita erikseen ei, kaikki kaunis on aina esillä, ei kaapissa.

Sanna-Mari kirjoitti...

:D :D Hyvin polkastu

Leena kirjoitti...

KIITOS SUUREN SUURI KAIKILLE KOMMENTOINEILLE! Olen ilahtunut ihan kamalasti ja mahtavaa! Kivakiva!

Ja kaikki ENSIKERTAKOMMENTOIJAT: tervetuloa ja pysykää taajuudella!!!

RUMBO kirjoitti...

Hauska ja suora postaus tosiaan.

Mutta meillä valkoinen nahkasohva harkinnassa, ei haittaa vaikka siitä ajan kanssa tulisikin mustan harmaa ;) Koti on myös lapsia varten, ja sohva valitaan niin että sopii kokonaisuuteen ;).

Arki-ja juhla-astioita en ole koskaan tajunut. Mitä järkeä olla kaapin täytteenä joku turha astiasto joka kaivetaan joskus ja jouluna esille.

Meillä on sälekaihtimia, mutta vain kahdessa ovellisessa ikkunassa, toinen saunalla. Hopean harmaat, eivät edes erotu ikkunoista kun pokat ovat tumman harmaat.

Puolustan kyllä isoja ikkunoita, sillä talossamme on 2x 2 metriset, mutta lamelleilla varustetut. Valo tulvii hienosti sisään, samoin paahtava aurinko ettei eteensä näe. Samoin ne ovat juuri tielle päin, niin välillä saa isä ja äiti olla ns. rauhassa kun vetää verhot eteen ;) Useimmiten ne ovat sivuun vedettyinä.

Tekstejä sisustuksessa en oo tajunnut. Miks pitää tulla HOMEiseen kotiin? Ja sitten niitä on joka huoneessa ja kohdassa, ihan kun ei osaisi kulkea kotonaan ilman tekstityksiä.

Ja nämä vanhan näköiset uudet tavarat, EI TUU MEILLE IKINÄ. Pitää olla aidosti vanhaa.

Me pysymme uskollisena retromodernille tyylillemme ja etsimme mieluiten sellaisia ratkaisuja ja juttuja, joita ei joka kodissa nähdä, tai ainakaan tule joka kodissa vastaan. Persoonallisuutta olla pitää.

RUMBO kirjoitti...

ja piti vielä sanoa, että olen viimeisen kuvan puupölkyn omistaja :D

Tosin mies on sen ihan itse tehnyt. Pitäskö nostaa paraatipaikalle :D

Lehdokki kirjoitti...

Mun on Leena pakko kanssa kommentoida tähän... En pysty olemaan hiljaa, vaikka ensin ajattelin niin.

1. Valkoisen sohvan haluaisin (ehkä kuitenkin sitten, kun lapset ovat vähän isompia...sellaisia teini-ikäisiä, että kotibileissä läikyttävät punaviiniä sitten sille sohvalle...). Valkoinen on siitä hyvä väri, että sitä voi pestä millä tahansa myrkyillä, eikä tarvitse pelätä, että se haalistuu. Nyt kuitenkin sohvassa valkoinen runko ja harmaat pääliset, sekin on hyvä.

2. En tajua. Tuttavaperheessä on kaksi pientä lasta ja sellainen paksu karvalankamatto ainoan ruokapöydän alla. Luulis, että se jo haisee...

3. Mulla on näitä kaksi (molemmat saatu anopilta lahjaksi). Toisessa lukee Candy ja toisessa Bisquit. Molemmat tekstit vain muistuttavat siitä, mitä niissä purkeissa EI ole (valitettavasti...).

4. Aitoja löytyy ihan tarpeeksi viereisestä OstoJaMyynti-liikkeestä, miksi ajaa naapuria pidemmälle Maskuun ostamaan näitä...

5. Mulla on kyllä pyhäastiasto erikseen, sellainen ikivanha Arabian Kaisla, jota en raaski laittaa koneeseen ja siksi tulee harvemmin käytettyä. Mutta nykyarabiaa, vaikkakin olevinaan juhla ja arki erikseen, käytetään kyllä joka päivä sekaisin juhlaa ja arkea. Arkihan se meidän todellista juhlaa on!

6. Meillä on sälekaihtimet joka ikkunassa. On ollut kaikissa kodeissa. Ei muita verhoja. En osaa perustella ratkaisua. Sopivan tylsä ratkaisu minun makuuni, kai. Olohuoneessa on juurikin tuollainen iso ja korkea ikkuna. Siitä tulee niin taivaallisen ihana määrä luonnonvaloa, etten pystyisi elämään enää ilman!

7. Puu on kaunista tietyissä jutuissa tietyissä määrin. Pölkkykin miellyttä silmääni, mutta hintalappu melko absurdi...

8. Mä tykkään sun blogista :)

Anonyymi kirjoitti...

Pakko kommentoida tuota vanhannäköis-asiaa.
Mikä siitä tekee epämiellyttävää?
Tieto siitä ettei se ole oikeasti vanhaa?
Sehän on vaan ulkonäkö- eli makuasia. Ikäänkuin "en ymmärrä punaisten hyllyjen uusvalmistusta kun niitä on jo vanhoinakin olemassa", sinänsä siitä olen samaa mieltä. Miksi tuottaa ylipäätään uutta kun on niin paljon käyttökelpoista vanhaakin. Itse pidän vanhoilta Näyttävistä esineistä, oli ne sitten uusia tai vanhoja. Vanhalta näyttävä esine voi toki olla pintakäsitelty huonosti ja hyvin.
En minäkään ole sellaisten uusvanhojen esineiden ystävä, jotka ovat huonosti tehtyjä, sutaisten maalattuja.
Aina ei löydy juuri sellaista oikeasti vanhaa minkä tarvitsisi, esim. kokonsa puolesta.
Mitä jos esine (sanotaan vaikka hylly) on tehty vanhasta materiaalista (sanotaan vaikka puretusta ovesta) uudenkarheilla ruuveilla? Lähtökohtaisesti ruma, koska esine on uusi vaikka vanhojakin olisi tarjolla?
Onhan siihen kuitenkin käytetty uusia osia, kuten ruuveja.

-maire

Leena kirjoitti...

Maire: Mielipidekysymys hyvinkin! Kuten koko postaus:D Ja vähän sarkastinenkin.
Mutta mielipiteeseenhän pitää aina olla perustelukin. Juuri se, että tekovanhat ovat yleensä halpatuotetun näköistä, mitä aidosti vanhat harvoin ovat. Toisekseen ihmettelen niitä kaikkia tekstietikettejä näissä esineissä, niitä jotka eivät ole aitoja, vaan revitty jostain ranskalaisista mainoksista.
Sen sijaan mun mielestä vanhasta ovesta tehty pöytä -uusine ruuveineen- on varmasti hieno! Siinähän on hyödynnetty niin pitkälle vanhaa kuin vain voidaan -toimivia ruuveja tuskin löytyy vanhoina...
Kiitos kommentistasi!

Suvi kirjoitti...

Täsmälleen samaa mieltä paitsi kohdasta valkoinen sohva. Se on vaan kaunis :)
Tosin ymmärrän, ettei moisella kapineella ole tulevaisuutta meidän perheessämme, mutta silti - tahtoisin.
Kiva blogi, tulen tänne uudestaankin!

t. ope Turusta

Leena kirjoitti...

Tervetuloa Suvi!

Kotilo kirjoitti...

Haha! Hyvä postaus! Jaan kanssasi suurimman osan hämmenyksen kohteista. Erityisesti nuo tekstit (yök!!!) ja tekovanhat tavarat. En mäkään ymmärrä tuota että pölkky voi maksaa maltaita. Mielestäni se on raivostuttavaa snobbailua parhaimmillaan.

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Voi, miten hauska juttu!Osallistuin jo uusimpaan arvontaasi, enkä meinaa vaihtaa mielipidettä, vaikka olen löytänyt paljon tosi hauskoja juttuja täältä. Puolen tunnin lueskelu muuttuikin kahden tunnin lueskeluksi! :o

Olen melkein samaa mieltä tämän tekstin kanssa. Tykkäisin kyllä kovasti valkoisesta sohvasta, mutta sellaista meille ei koskaan tule (yli 10 koiraa sisätiloissa!), sälekaihtimet ovat kestoinhokkini, kodeisssani ei ole koskaan ollut sälekaihtimia. Matto ruokapöydän alla on käsittämätön. Nuo puiset "huonekalut" ovat tylsiä ja jos mattimeikäläinen =(sinä ta minä) olisimme tuollaiset keksineet, ne eivät koskaan olisi tulleet julkisuuteen. Täytyy olla nimeä, jotta noista arvostetaan.

Minulla ei ole mitään vastaan peltiastioita, joissa lukee sisällön nimi. Minulla on kaksi sellaista ja niissä lukee ulkomaankielellä, sillä täältä ei suomenkielisiä saa ;) Meillä leipäastiassa lukee "pan".

Pitää vielä sanoa se, että on käsittämätöntä, että joku ottaisi nokkiinsa tällaisesta jutusta. Vaikka kodissani olisi kaikki sinun inhokkisi, ei tekstisi olisi silti minua vastaan suunnattu, vaan kertoo vain sinun mielipiteesi. Miten ihmiset voivat suuttua kaikesta?

JaanaElina kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
JaanaElina kirjoitti...

27. maaliskuuta 2011 1.08
Blogger JaanaElina sanoi...

Tähän on pakko laittaa kommenttia.Ihan kuin selitykseksi=)
Nimittäin tunnen syyllistyväni ainakin osaan noista.

Meillä on nyt valkoinen sohva,oikeesti punainen,vain valkoiset tekemäni päälliset niissä.Täytyy sanoa että tykkään kympillä,vaikka niissä on jo tahroja.Niiden myötä valoistui olohuone kummasti.

Lisäksi meillä on talvella matto ruokapöydän alla,johtuen siitä että lattiat meillä on kylmät.Eli tykkään siitäkin.

Meillä on sälekaihtimet,ollut aina eli parikymmentä vuotta.Ne on vaan niin helpot laittaa kiinni,jos niitä ei olisi tuntuu että joku kurkkii meitä pimeässä.Eli tykkään.

Englannin kielisiä tekstejä meillä ilmestyi seinälle ihan äskettäin,niistä olen samaa mieltä,mutta kun ei kotimaisia oikein ole.Mutta tykkään nyt kyllä näistä englanninkielisistä.

Tekovanhoja tavaroita meillä ei ole.Niistä en tykkää minäkään.

Eikä kakkosastioita ole,hyvä kun edes ykköset on.Äitini vanhat arabian lautaset on kaapissa käyttämättömänä,mutta vaun siksi ettei niitä voi laittaa koneeseen.

Tuo viimeinen woodism,Ei meille.

Tässä sen huomaa miten monenlaisia sisustusmakuja meillä on.Ja itseni kohdalla ne ainakin vaihtelee,nyt on tätä,joskus ollut jotain muuta.

Kiva postaus.

Mummo kirjoitti...

Täytyy heittää oma kommentti tänne. Olen ollut vähän aikaa jo lukijasi, ja olen tästä eteenpäinkin. En siis katoa mielipiteesi vuoksi, taisi olla Susanna kun epäili että jotkut lukijat voi hävitä. Minusta on ihan kiva nähdä kun toinen sanoo suoraan mitä ajattelee.
Mutta asiaan:
1.meillä on kerman väriset sohvat ja tuoli (aika lailla valkoiset siis) sekä koira ja tyttärentytär :D. Sohvat on nahkaiset ja niistä on helppo pyyhkäistä saviset tassun ja tahmeat sormen jäljet pois.
2. Meillä on myöskin matto ruokapöydän alla :). Sekin on sellainen minkä voi pyyhkiä kostealla rievulla jo tulee tahra.
3. Vieraskielisistä teksteistä olen samaa mieltä
ja 4. tekovanhoista tavaroista.
Ja astiat 5. - mhmm - minullakin on perintökalleus astiasto. Se on kyllä pakattuna ullakolle, kun ei oikein arkikäytössä ole kultauksineen mukava. (ei tiskikoneeseen) Eli meillä käytetään samoja astioita niin juhlassa kuin arkenakin. :D
6. Sälekaihtimet, meillä joka ikkunassa, lyömättömät. Ne kun saa suljettua ja avattua ja jopa nostettua ylöskin. ;)
7. Woodism, siihen en rahojani sijoittaisi.
Täytyy sanoa että suupielet nousu väkisinkin ylöspäin tästä postauksesta.
Oikein mukavaa Pääsiäisen aikaa sinulle!

Related Posts with Thumbnails