28.1.2010

Talvi Siperiassa



Muuttaessamme pari vuotta sitten Lapista tänne etelän lämpöön hylkäsimme taaksemme joukon ihmisiä, joiden mielestä etelässä ei voi selvitä. Syykin oli varsin yksinkertainen: "etelän talvi on kamala, pimeä ja loskainen". Olemme nyt nähneet yhden talven ja elämme toista. Loskaa ei ole ollut nimeksikään, pimeää yksi kymmenesosa Lapin pimeästä ja kamaluutta vielä vähemmän. Huijasivat siis. Ovathan viisaammat kyllä väittäneetkin, että jänkhällä on kieroutta ilmassa.

Hieman me kuitenkin jännitimme syksyllä Näyttämön pakkasen kestävyyttä. Epäilimme multapenkkipohjan lämmöneristävyyttä, alkuperäisten ikkunoiden tiiviyttä ja ylipäätään sitä, että selviäisimmekö mahdollisesti edes kutakuinkin järjissämme talven yli rakennuksessa, jonka lämmitysmahdollisuudet ovat nykyihmisen mittapuulla "vajavaiset". Alkutalvesta takapuoli jäätyi vessanpönttöön ja elimistö sai tottua varsin rajusti kylmään ilmaan. Mutta selvittyämme alkushokista, teimme pieniä fiksauksia lämmitykseen ja nyt on varsin mukavaa. Nukkumiseen riittää 17 astetta ja peitto. Keittiön saa lämpimäksi hellalla ja olohuoneen liian kuumaksi pönttöuunila. Makuuhuoneen ikkunan kuurankukista en haluaisi luopua, vaikka tuo taideteos kuulemma merkki energiatehottomuudesta onkin. Kaiken kaikkiaan tätä pakkastalvea on mielestäni leimannut ennen kaikkea kauneus!







Myllymäki on osoittautunut kuluneen talven aikana Itä-Uudenmaan Siperiaksi. Lähtee täältä sitten mihin suuntaan vaan, aina muualla on lämpimämpää. Kovilla pakkasilla Näyttämön pihassa saatetaan huidella -26 asteessa, kun naapurikylässä mittari näyttää -20 asteen lämpimämpää puolta. Mutta Siperiahan opettaa ja ennen kaikkea tulee Näyttämö kunnolla testatuksi heti ensimmäisenä talvena täällä.

Ei kommentteja:

Related Posts with Thumbnails