28.1.2010

Pinnalta ja vähän Syvemmältä

Näyttämömme vanhimmat rakenteet ovat 1800-luvulta. En tiedä, millaista näytelmää tässä on eletty ja missä. Tupajumin reiät saattavat olla venäläisiä, ruotsalaisia tai suomalaisia. Uskon, että joku näiden hirsien sisällä on rakastunut ja syntynyt, joku tapettu ja joku kuollut.

Viimeisimmät lavasteet on rakennettu vuonna 1985. Näyttämöstä on löydettävissä kaikkea tältä väliltä: alkuperäisiä hirsiseiniä sammaleristeineen, umpipuiset peiliovet 30-luvulta, keittiön kaapistot 40-luvulta, tapettia jokaiselta vuosikymmeneltä, 50-luvun muovipäällysteistä lattiapahvia, 60-luvun valurautaputkia ja vessan Arabiaa, 70-luvun muovimattoa ja 80-luvun bitumikerrokset eteisen alla...

TV-ohjelmassa julistettiin juuri äskettäin, kuinka "ihmiset haluavat muuttaa valmiiseen kotiin, eikä tehdä remonttia". Tämän selvityksen perusteella joutuisimme etsimään uuden määrittelyn lajillemme ihmisinä...Emme koskaan halunneet Näyttämöksi uutta taloa keskellä keskiluokkaisesti soveliasta peltoaukeaa. Emmekä vanhaa, jonkun toisen boordikaakeleilla höystämää, revittäväksi liian hyvää asuntoa. Siispä tämä yksilö kelpasi meille vallan mainiosti. Remontoiville pikkulasten vanhemmille on tässä jännitettäkin tarjolla vuolaasti virtaavan joen, suhteellisen vilkasliikenteisen tien ja tontin vieressä kulkevan rautatien muodossa.

Kaikesta vanhasta Näyttämössä emme halua eroon. Suojelkoon meitä yhä ne vanhat henget, jotka edellinen asukas täällä kertoi elävän. En kuitenkaan usko näiden henkien viihtyvän 80-luvun kellastuneen beigeissä tapeteissa tai edes ripulin ruskeassa lankkulattiassa. Jotain tyyliä hengilläkin täytyy olla!


Onko maailmassa ollut 1980-luvulla mitään muita värejä kuin ruskea?

Ei kommentteja:

Related Posts with Thumbnails